ss.jpg

 

 

Malkamaanantai – Kuinka et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

Malkamaanantaina on muisteltu kärsivää Kristusta, sitä kuinka syytöntä on syytetty.

Malka tulee Raamatusta: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi?" Malka -sanalla viitataan tässä ihmisen omaan vikaan tai puutteeseen, jota tämä ei huomaa, mutta syyttää toista.

Malka on olkikaton päällä kattomateriaalin painona käytetty halkaistu kuusiseiväs.

Malkaa on käytetty myös vertauskuvallisesti ilmaisussa "Jeesusta malkattiin" eli puhuteltiin pisteliäästi.

Lähde

14.15-15 Askartelua, askarteluohjaaja Eija vetää.  

Puro

14.15-15  Muistelua, aiheena pääsiäinen 

Koski

09:00 Huonesiivous

Tikkutiistai – hyvää onnea tuottavia sytykkeitä

Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Pääsiäisviikon tiistaina vuoltujen sytyketikkujen uskottiin tuovan erityisen hyvää onnea.

Lähde, Puro ja Koski

14.15-15.00 Tuolijumppa, fyssarin vetämä. Ryhmäkoti Koski

Koski

09:00-13:00 Askartelu ohjaajan kanssa

 

dddddddddd.jpg

 

Kellokeskiviikko – karja pääsi kirmaamaan kello kaulassa
Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan – kello kaulassa.

Lähde 

14:15-15:00 Muistelua, aiheena pääisäinen

 Puro

14.15-15.00  Askartelua, askarteluohjaaja Eija vetää.  

Koski 

13:00-14:30 Ulkoilu

Kiirastorstai – kiira peloteltiin pois räminällä

Kiirastorstaita vietetään ripittäytymisen päivänä: silloin muistetaan ehtoollisen asettamista, Jeesuksen viimeistä ateriaa, käydään ehtoollisella ja ripittäytymässä. Kiirastorstaina myös puhdistauduttiin, sillä tuona päivänä Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta "skära", puhdistaa.
Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha, epäonnea tuova olento, joka karkotettiin pois kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa. Kiiran karkottaminen näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Nykyään nämä "kiirankarkotuskokot" roihuavat hiljaisen viikon lauantaina.

Lähde ja Puro

14:15-15 Piirretään ja väritetään pääsiäismuna

Koski:

15:00-16:00 Ulkoilu

Pitkäperjantai – päivä jona saatettiin tehdä onnea tuottava para

Pitkäperjantai tulee ruotsin "långfredag"-sanasta. "Pitkää" ilmaisevaa sanaa pääsiäisviikon perjantaista käytetään vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaista on käyetty myös nimityksiä "hyvä perjantai" ja "suuri perjantai".
Pitkäperjantaina on muisteltu Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kärsimystä Golgatalla.

Pitkäperjantaina ei ole sytytetty tulta, joten on syöty vain kylmää ruokaa, kuten leipää ja mämmiä. Kyläily, kampaaminen ja laulaminen on ollut kiellettyä. Räteistä ja värttinätikuista on voitu tehdä onnea tuova para eli haltija tai apuolento. Pitkäperjantaina valmistettiin myös kalanpyydyksiä.

Tuulisen sään on uskottu ennustavan tuulista kesää.

Lähde ja Puro 

Pitkäperjantain viettoa, mukavaa yhdessä oloa. Yhteistä ulkoilua sään salliessa.

Koski 

15:00-16:00  mukavaa yhdessä oloa

Lankalauantai – lauantaina värjättiin lankoja ja poltettin kokkoja

Pääsiäislauantaina oli tapana keittää ja värjätä talvella kehrätyt langat.

Lankalauantai oli vanhan kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisin ilta, jolloin Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään. Silloin pahat voimat eli noidat ja trullit olivat liikkeellä: niiden tarkoitus oli pilata karjaonni. "Trulli" tulee ruotsin "troll" eli peikko-sanasta.
Trullien uskottiin lypsävän maitoa ja leikkelevän karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Trulleiksi saattoivat pukeutua yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka sitten tekivät tihutöitään kateudesta naapureille.

Lankalauantaina poltettiin kokkoja, sillä elävän tulen ja kitkeräntuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla. Kokonpoltolla haluttiin turvata myös seuraavan satovuoden kasvu ja karjan anti.

 

Lähde ja Puro

Elokuvailta

Koski 

15:00-16:00 Leffa-ilta

Sukkasunnuntai – hedelmällisyyttä juhlittiin paljain jaloin

Sukkasunnuntailla on saatettu tarkoittaa joko pääsiäisviikon ensimmäistä sunnuntaita tai viimeistä sunnuntaita. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan tai sitten se on voinut liittyä pääsiäissunnuntain riehakkaaseen ilonpitoon, jolloin sukatkin lentävät jalasta.

Paasto on päättynyt pääsiäissunnuntaina. Silloin on herätty varhain, jos on menty ollenkaan nukkumaan. Sukkasunnuntaina on pukeuduttu uusiin vaatteiisiin ja menty avojaloin ulos yhdessä tanssivan, nousevan auringon kanssa. Kirkkaan päivän uskottiin enteilevän hyviä tuloja seuraavalle vuodelle.

Ennen vanhaan uskottiin, että silmät oli pestävä ennen variksen raakkumista, jotta ei päivetytä kesällä. Sukkasunnuntaina syötiin pääsiäismunia, kisailtiin eri tavoin, hypeltiin ja keinuttiin.

Kananmunat ovat symboloineet hedelmällisyyttä ja uuden syntymistä: pääsiäisenä on juhlittu paitsi Kristuksen ylösnousemusta, myös sitä, että elämä voittaa kuoleman myös luonnossa.

Lähde ja Puro

Pääsiäispäivänviettoa, seurustelua ja mukavaa yhdessäoloa

Jalkahoitaja tulee tekemään jalkahoitoja

Koski

Mukava yhdesssä olo

 

eeeeeeeeeeeeee.jpg

 

 

Kuvat ja tekstit ; 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000394527.html
https://yle.fi/uutiset/3-8769806
https://www.kauppakeskusvalo.fi/paasiaisen-aukioloajat/
https://www.kakkupaperi.fi/fi/kakkukuvat/p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen/p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen-p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4ismunakori-sy%C3%B6t%C3%A4v%C3%A4-kakkukuva-kakkuun.html